Negahan se.

Piinapäivinä 12 ja 13 tehdyt herkät testit eivät muuttaneet tulosta.
Eikä se tulos huomenna muutu enää suuntaan taikka toiseen. Lääkkeet lopetin jo eilen, koska ne nyt sattuivat myös loppumaan. Oman sairaalan polille ja Tays:siin soittelen sitten huomenna hoidon tuloksesta ja jään odottelemaan vuotoa.


Ja kyllä tämä vaan tuntuikin pahalta. Ihan oikeasti tosi pahalta.
Paljon pahemmalta kuin ajattelin.
Sanoin, tai oikeastaan itkin sitä miehellekin illalla, että ymmärtääkö tämä kuinka paljon minua harmittaakaan, vaikka en sitä ääneen sano.
Oli hassua huomata, kuinka muualta kuullut/luetut raskausuutiset tuntuivat taas pistona, vaikka vain hetki sitten sillä ei ollut suurtakaan merkitystä. 


Vituttaa tämä rajallisuus. Mies miettii, että jos ne imetykset hoidon alussa ovat syynä, mutta tulee sitä nyt hurumykke akkoja raskaaksi imetyksestä huolimatta.
Jospa ne muutamat unohdetut lääkkeet?
Taivas tietää.


Hetki sitten en ollut ollenkaan varma, onko tämä järkevää ja sitten huomaankin olevani tässä hetkessä koko sydämellä. Kaiken toivoni antaneena.
Tiedän, että toisilla ei ole vielä sitä ensimmäistäkään ja hitosti enemmän vastoinkäymisiä, mutta ei omaa elämäänsä voi/saa miettiä niin, mitä muilla on, tai ei ole.
Totta kai tunnen empatiaa ja surua muitakin kohtaan, mutta myös minä saan surra.
Tämä on minun elämäni ja minun tunteitani.


Kaksi pientä alkiota on nyt jossain. Viisi on vielä kaikeksi onneksi jäljellä, mutta montako mahdollisuutta?
Syksyllä pitää miettiä ihan tosissaan, että siirretäänkö sitten kaksi.
Onneksi kesä on välissä, joka kuitenkin aina menee liian nopeasti. ;)
Ehkä se syksy sieltä sitten pian tulee. 

Yksi pää pelistä pois!

Ja ehkä se toinenkin...


Se jatkoviljelyyn mennyt alkionreppana ei selvinnyt päivää pidemmälle ja näin ollen menehtyi.
Melko lohduton olo ja mieleen puski väkisinkin tunne siitä, että miksi ihmeessä tämä toinekaan olisi.


Mitään oireita ei ole.
Ei mitään.


Pp 9 testasin piruuttani ovistestillä negan.
Miksi?
No, koska neidistä ovistesti näytti vahvaa plussaa.


Tänään, Pp 11 tein ihan kunnon r-testin ja tulos oli totaalinega.
Ei haamun haamua.


Toki on vielä aikaista(?). Virallinen testipäivä on vasta tiistaina, testi ei ollut herkkä (25iu), ja se oli "vanhentunut" 2011.
Kyllä se silti toimi. Kontrolliviiva helotti kirkkaanpunaisena.


Ja silti vituttaa. Testasin(ko) ehkä liian aikaisin. Toisaalta mulla oli vaan niin vahva negaolo, että näinhän sen piti mennäkin.
Ja silti tirautin muutaman kyyneleen.
Mies kyllä haluaa vielä uskoa muuttuvaan tulokseen ja haki ihan omatoimisesti minulle apteekin r-testipaketin.
Sanoi vielä kotiintullessa, että on kuulemma herkkä ja suosituin malli.
Miehet :D


No, testaan sitten huomenna sillä, kun zumenoneja on jäljellä enää huomiselle aamulle ja Lugeja kahdeksi päiväksi.