Neuvolakuulumisia ja raskausajan yhteenvetoa

Eilen tuli pyörähdettyä sitten viimeisellä neuvolakeikalla ennen laskettua aikaa, mutta mukaan saatiin tietty uusi aika ensi viikolle, jos ja kun sinne luultavasti joutuu vielä vaivautumaan.
Onneksi sain sen ensi viikon ajan vasta torstaille, niin hyvässä lykyssä ehtii jotain tapahtuakin.
Itse kyllä toivoin aikaa perjantaille, mutta terkka oli varattuna silloin koko päivän. :D

Käynti oli lyhyt ja ytimekäs, joten tässäpä tuoreimmat mittaukset:

Kymmenes neuvolakäynti, rv. 39+4

• Paino 63,2 (-600g edelliseen käyntiin)
• RR 122/77
• Pissa puhdas
• HB ei mitattu
• SF-mitta 35 (taas tultiin hypättiin sinne hieman keskikäyrän yläpuolelle)
• RT
• Syke +, liikkee ++

Tähän asti siis raskauskiloja on ensikäyntiin nähden tullut 4,4 kg. Raskausviikolle 16 asti kestänyt pahoinvointi ja lähes totaalinen ruokahaluttomuus pitivät huolen, että paino putosi taas alussa ja muutenkin sillä saralla on seilattu ees taas. Minun raskauskilojani ihmetteleville olenkin nyt todennut, että "ilmankin pärjää, mitä niitä turhia keräämään ;)" Vauva on kuitenkin kasvanut normaalisti ja voinut oikein hyvin. Verenpaineet ovat olleet oikein loistavat läpi raskauden.

Pissanäytteet aina puhtaita, mutta hemppa on tässäkin raskaudessa seilannut aina alun 141 sinne 100 lukemiin ja kaikkea mahdollista siltä väliltä.

SF-mitan kanssa onkin tässä raskaudessa mennyt vähän niin ja näin. Neiti M. kasvatti masunmittaa koko raskauden ajan siellä yläkäyrällä ja linja oli tasaista, mutta tämä tuleva pikkuneiti on kiusannut mittaajaa niin, että raskausviikolta 28+ käyrä näyttää lähinnä Singerin tuottamalta siksak-ompeleelta. :D

Niukempi lapsiveden määrä selittänee tämän siinä samalla, kuin Pirpanan mittaushetkellä ottama asentokin. ;)

Närästys on tässä(kin) raskaudessa ollut se inhottavin vaiva. Vaikka ihan hurjan paljon koitan katsoa, mitä suuhuni laitan ja joskus jätän ihan tarkoituksella väliin niitä ruoka-aineita, jotka närästystä selvästi aiheuttaa. Useinmiten minun on silti vaikeaa hillitä näitä ruokahimoja ja sitä yhtä kupillista kahvia, jonka tiedän olevan totaalista itsekidutusta. :D

Jotain kertonee se, että Vappuna ostamastani 96kpl Rennie-pakkauksesta on nyt jäljellä noin 10 nappia. :D

Koko raskausajalle tuo oli kolmas moinen paketti, eli onpahan tullut sitten vedeltyä tämän raskauden ajan lähes 300 kpl Rennietä. :D Ja alkoikohan tämä vaiva muistaakseni siinä puolivälin paikkeilla/jälkeen..

Nyt loppuraskaudessa on ollut huomattavasti vähemmän kolotuksia, liitoskipuja ja supituksia, mitä M.:n aikana oli. Tästä olen tosi iloinen, sillä läheskään joka yö eivät ne pirulliset lonkkakivut ole vaivana. Yöllisiä pohjekramppeja on ollut muutamia, mutta olen koittanut muistaa napata sen magnesiuminkin aina silloin tällöin, sekä vältellä venyttelemistä, niin nyt niitäkään ei ole viikkoon/kahteen ollut.

Supistuksia sitä tietty toivoisi jo nyt enemmän. Tietenkin sitten niitä, jotka kunnolla tuntuisivat ja antaisivat ymmärtää. :D

Vauvan liikkeet olivat alussa hurjan paljon hentoisempia, mitä esikoisesta, mutta tässä raskaudessa tuo selittyi osittain edessä olevalla istukalla. Nyt loppuraskaudessa tämä vauva on kyllä päihittänyt esikoisen myllerryksen ja mietinkin, että tämäkin voisi selittyä tuolla lapsiveden osuudella. Maha heiluu ihan hulluna joka suuntaan, eikä kyse ole mistään pienestä muljumisesta ja asennonvaihdosta näin lopussakaan

Tänäänkin on ollut ihan tajuton ralli masussa pitkin päivää ja välillä oikein kauhistuttaa katsella, kun pieni jalkapohja työntyy ihan kunnolla läpi vatsan. Niitä hetkiä, kun siitä saattaisi jopa napata kiinni.

Ja tekee muuten ihan oikeasti jo kipeääkin ;)

Mielenmyllerrykset ovat olleet osittain vähäisempiä. Ehkäpä tämä jo yhden lapsen äitinä olo on hieman tasannut tämän naisen pahimpia särmiä ja olen osannut (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) hillitä itseäni enemmän. Samanlaista itkuherkkyyttä ei myöskään ole ollut ilmassa, mitä M.:n aikaan.

Uhmaikäisen taaperon kasvattaminen vaatii luonteenlujuutta, eikä siinä äidin sovi kovin usein taantua samalle tasolle. Saattaisi tuo katu-uskottavuus hieman horjua pikkuneidin silmissä ;)

Suurimmalta osin tämä raskaus on kyllä ollut kuin kopio neidin raskausajasta. :)

Näihin tunnelmiin. Hyviä öitä!

- Jippu 39+5

Neuvolarästit

Hienostipa sitä sitten tulinkin tänne päivittämään niitä neuvolakuulumisia. :D
Nyt onkin sitten luvassa kahden käynnin tiedot ylöskirjattavaksi. ;)

Kahdeksas (rv. 36+5) ja yhdeksäs (rv.38+1) neuvolakäynti.

• Paino 62 kg, 63,8 kg
• RR 118/68, 117/70
• Pissa puhdas, puhdas
• Hemppa -, 115
• SF-mitta 34 cm, 31 cm
• Syke +, liikkeet ++
• Raivotarjonta, rt

Eli edellisellä kerralla olin onnistunut jopa laihtumaan ja siihen mennessä oli kertynyt siis huimat 3,2 raskauskiloa. No, tälle käynnille olinkin sitten 10:ssä päivässä onnistunut nappaamaan 1,8 kg ja sepäs vasta aiheutti ihmetystä.:D Tutkimattomat ovat nämä painoasiat, mutta olipahan kiva kerrankin ilmoittaa se vaa´an lukema. ;)

Hemppa oli taas laskenut, vaikka se välissä oli jo sen 125. Olen kyllä lopettanut lisäraudan ja koittanut pärjätä pelkän mammavitamiinin voimalla. Nyt ei kyllä ole mitenkää erityisesti edes väsyttänyt, vaan virtaa tuntuu olevan, joten terkka jätti lisäraudan ottamisen omaan päätökseeni.

Edellisellä kerralla sf-mittakin oli hypännyt sieltä 29 cm --> 34 cm, mutta nyt se oli taas laskenut. :/

Viime kerralla terkka jo tiedusteli, olinko saanut lääkäriltä jotain infoa lapsiveden määrästä, kun terkankin käteen vauva tuntuu tosi hyvin ja selitin silloin sen mitä siitä tiesin.

No, nyt sitten ihmeteltiin taas tipahtanutta masunmittaa. Vauva oli ehkä ihan alempana, mutta ei kyllä missään määrin laskeutunut. Silti terkka sai lukemia vain 30 ja ihan väkisin mittaamalla 32cm väliltä.

Kyseli sitten liikkeistä ja ihan normaalisti niitä kyllä tunnen. 

Veikkaili sitten vain pienempää vauvaa, mitä M. oli, mutta sehän jää vain nähtäväksi. Onhan tuo Pirpanan koko jo kertaalleen ultralla arvioitu ihan keskivertoisen kokoiseksi vauvaksi.

Ja eihän se SF-mitta kerro koko totuutta.

Tokihan se nyt itseäkin ihmetyttää, että käyrä tekee sahalaitaa ja taas ollaan siellä alakäyrän tuntumassa, mutta ei tässä muu auta, kuin luottaa että kaikki on hyvin, kun siltä kerran vaikuttaa ja tuntuu.

Onko muita, joilla SF-mitta on heitellyt ihan kummallisesti?

Muutoin tässä tuntuukin nyt se kuuluisa aikapula iskevän ihan todenteolla. :D

Ollaan kyllä miehen kanssa saatu ihan tosi paljon noita pihahommia tehdyksi, mutta hurjasti on vielä tekemistä  jäljellä.

"Järkytyin" vaan siitä tosiasiasta, kun varattiin seuraava neuvolakäynti ensi viikolle, 16.5 ja tajusin, että se onkin sitten viimeinen käynti ennen laskettua aikaa!! 

Tämän vauvan laskettu aika on tosiaan ensi viikon sunnuntai!

Olenko nyt oikeasti sitten valmis? :D

Tuohan saattaa olla vaikka viimeinen raskauden seurantakäynti. Tai saattoi se tietty olla tämäkin, kun kaikki on tietty mahdollista.

Mutta silti.

Tuon ensi viikon käynnin jälkeen varataan jo 40+ käynnit, jos mitään ei tapahdu.

OMG!

Mihin tämä raskausaika meni? :D

Näihin lopun ajan tunnelmiin siis hyvät yöt kaikille! 

Jippu, 38+1

Loppuraskauden lääkärikäynti

Eilen, 35+5 kävin siellä loppuraskauden lääkärintarkastuksessa ja siellähän oli kaikki ihan hyvin.

Ensin vähän kurkittiin Pirpanaa ultralla ja otettiin mittoja.
Tarkkojen mittojen ottaminen oli aluksi vähän hankalaa, koska vauvalla oli menossa juuri kovat hengitysharjoitukset ja oli se vaan älyttömän suloista nähdä pieni rintakehä, joka nousi ja laski aivan kuten pitääkin. ♥
Lääkärin mukaan vauva teki tuota harjoitteluaan tosi pitkään ja lausunnossakin lukee; "sikiö tekee pitkää hengitysharjoitussarjaa". 

Mittoja sitten lopulta otettiinkin muutamaan otteeseen aina jokaisesta tarvittavasta ruumiinosasta ja lopulta Pirpanalle saatiin viikkoja vastaavat (35+) lukemat.
Painoarvio eiliselle päivälle oli niinkin tarkka kuin 2677g. :D
Lääkäri arvioi, että mikäli vauva kasvattaa massaa loppuviikkojen ajan sillä 150-200g viikkovauhdilla, niin lasketun ajan syntymäpainoarvio on 3,3 kg - 3,5 kg.
Hyvin samankokoista vauvelia tässä siis ilmeisesti odotellaan, mitä neiti M.syntyessään oli (3,3kg).
Se niistä minun sirompi vauva kuin M. -epäilyistäni siis. ;)
Ultralla tsekattiin myös vauvan tarjonta, lapsiveden määrä ja sainpahan varmistuksen, että tyttö tuo edelleen on. :)
Raivotarjonnassa majaillaan ja tuskinpa sieltä enää ympäri käännytään. Vauvan pään lääkäri sai myös vielä nousemaan lantiosta, mutta totesi myös, että usein toiskertalaisilla se pää voi kiinnittyä vasta synnytyksen aikanakin.
Lapsivettä ei lääkärin mukaan ole mitenkään hurjan paljon kohdussa, mutta kuulemma ihan riittävästi. Sillä saattaisi selittyä tuo pienempi SF-mittakin, kun esikoisesta masu oli kuitenkin isompi.

Sisätutkimuksessakin kaikki oli oikein hienosti.
Kohdunkaula oli pehmennyt ja noin sormelle auki. Kaulaa oli kuitenkin vielä "täydet" jäljellä ja se sijaitsi vielä ihan takana, joten ei tässä ainakaan hetkeen taida olla lähtö lähellä. :)
Eihän mistään koskaan mitään tiedä, mutta kun tuo esikoisneitikin viihtyi yksiössään yli lasketun ajan, niin olen kyllä psyykannut itseni jo tosiaan sinne 41+0 aikaan.
Kaikki, mitä ennen tuota sitten tapahtuukaan, on vain plussaa. ;)

Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille!

- Jippu & co. 

Äitiyslomalla

Niin no, lomalla ja lomalla. ;)
Kun kotona on touhuava taapero, en kutsuisi tätä tänään alkanutta ajanjaksoa lomaksi.
Vapaus työvelvoitteita kohtaan on nyt kuitenkin taas hetkeksi taaksejäänyttä aikaa ja tiedossa on toivottavasti reilu kaksi vuotta kotona oleilua.
Salaa toivon, että tällä kertaa voisin olla ehkä jopa sen kolme vuotta, mutta aika näyttää, kuinka pärjäämme ilman toista palkkaa nelihenkisenä perheenä. 

Nyt kuitenkin nautin vapaasta. :)

Olo on myös suhteellisen hyvä ja energiaa riittää vähän aaltomaisesti. Olisi ehkä hyvä suunnitella ohjelmaa tasaisesti, sillä nyt on tullut touhuttua vähän turhan isolla vaihteella hirveästi yhteen menoon ja se sitten kostautuu iltapäivästä ja alkuillasta erinäisin kolotuksin.
Ensi viikko ei ainakaan vielä lupaile rentoa aikaa, sillä ohjelmaa on lähes joka päivälle enemmän tai vähemmän. :D 

Lisäksi tämä hidas kevääntulo on laittanut meidän aikatauluja uusiksi ihan totaalisesti.
Kaikki pihatyöt niin kotona, kuin mökilläkin ovat rästissä.
No, ei nyt ihan kaikki. Puskat ja pensaat on saatu lähes kokonaan leikattua. Suunnitelmissa on kuitenkin vielä pihalaattojen ylösnosto takapihalta, pihalaattojen poisto etupihalta, käytävien rajaaminen ja pihasoran tilaaminen.
Kasvimaan päällä on vielä metri lunta ja maa jäässä, joten se siitä ilmeisesti. 
Puuhommat on aloittamatta. Mökillä on vielä jonkin verran viime vuotisia puita, mutta eipä nekään enää pitkälle riitä.
Ja kun tähän ynnätään tämän rouvan tämän hetkinen tila, niin kovin hurjalla sykkeellä en voi mukana touhuta.
Ahdistaa.

Tässä vielä masukuvaa tältä viikolta. Taisin napata sen 34+3, jos oikein muistan :)

Seitsemäs neuvolakäynti

Sen seitsemän kertaa on nyt tosiaan jo neuvolassakin pyörähdetty ja ekaa kertaa tuntui, että "eilenhän täälläkin vasta oltiin". Onneksi sain puhuttua seuraavan käynnin vasta kolmen viikon päähän, kun tiedän, että sen jälkeen siellä käydäänkin sitten jo viikottain.

No, tähän väliin pitäisi nyt varailla vielä loppuraskauden lääkärikin ja tuonne omalle tutulle gynelle meinaan taas mennä. Terkalle lupasin, että varaan sen ajan viimeistään 36+ viikon alkuun, joten siihen on sitten noin kaksi viikkoa.
Ihanaa päästä kurkkimaan pikkuista ultran kautta vielä kertaalleen ennen syntymää ja saamaan jonkinlaista painoarviota sille hetkelle ja toivottavasti arvailua syntymäpainoonkin. <3
Ihan kiva on tietty myös tietää tuo alakerran tilannekin. :D

Tässä viikon sisällä on alkanut ilmaantua niitä ihania sukkapuikkovihlaisuja ja supistukset ovat muuttuneet selvästi tiukemmiksi. Ihan mahtavaa! (siis ihan aikuisten oikeasti mahtavaa)
Toki tämä on vaikuttanut omaan kuntoon negatiivisesti, mutta mä oon vaan iloinen, että lopun merkkejä on ilmassa.
Tuossa pari iltaa sitten supisteli varmaan kahden tunnin ajan, vaikka vain istuin ja lopussa alkoi tuntua jo vähän...no, ei nyt kipeältä, mutta epämiellyttävältä ja piti oikein hieroa masua. 

Töitä olisi vielä jäljellä neljä iltavuoroa, mutta alustavasti olen jo "kaupannut" viimeisen vuoron toiselle työkaverille. (mikä lusmu! :D) Onhan se nyt noin 70 euroa vähemmän käteen tilipäivänä, mutta enköhän mä selviä.. Tuntuu vaan itsestä kivemmalle lopettaa työt tähän viiden illan putkeen, kuin olla välissä päivän vapaalla ja sitten mennä tekemään vielä yksi vuoro.. seli seli, vai? ;)

Enivei, tässä nyt kuitenkin sen neuvolakäynnin faktat:

Seitsemäs neuvolakäynti rv. 33+5

• Paino 62,4kg ( ei muutosta edelliseen käyntiin)
• RR 118/68
• Pissa puhdas
• Hemppa 125 
• SF-mitta 29 cm (laskenut viime kerrasta sentillä!)
• Syke +156, liikkeet ++
• Raivotarjonta :)

Vähän siinä terkan kanssa mietittiin tuota tipahtanutta masunmittaa, kun se tosiaan viimeksi silloin kaksi viikkoa sitten oli 30 cm. Mittaaja on kuitenkin ollut aina sama. 

Terkka ei nyt ollut asiasta huolissaan ja miettikin vain mitanneensa vähän huonosti, ja että ehkä ensi kerralla on sitten jo taas enemmän mittaa.

No, pakkohan se on olla. 

Itseä vähän jäi mietityttämään tuo, kuten varmaan ylihuolehtivia äiti-ihmisiä yleensäkin, ja mielessä on kaikki kasvun hidastumiset ja lapsiveden vähentymiset.

Vauva kuitenkin liikkuu normaalisti ja syke on hyvä, niin ehkäpä tuo menee mittavirheen piikkiin.

Ja muistaakseni minulla kävi neidistä samoin suurin piirtein samoilla viikoilla.. eikös laskeutuminenkin voi vaikuttaa noin?

Ainakin tuo pieni pää tuntuu kairautuvat toisiaan melko alas.. 

Näihin tunnelmiin, hyviä öitä kaikille,

Jippu 33+6

Kuudes neuvolakäynti ja muita kuulumisia

Ja ihan ekaksi on todettava, että työt häiritsevät sosiaalista ja tätä epäsosiaalistakin elämää kyllä ihan kunnolla. :D
Ihan koko elämäni olen ollut huono vastailemaan muun muassa tekstiviesteihin ja usein olenkin sanonut ystäville, että soittavat mieluummin, mutta herranjestas, nyt mulla taitaa olla viestejä rästissä jo kolmen viikon takaa. Sitä ei vaan tunnu mukamas olevan aikaa pysähtyä aloilleen ja keskittyä näpyttelyyn.
Onkohan mulla vielä ystäviä... ;)

Jeps, mutta nyt M. on päikkäreillä, mies pelaamassa ja minäkin vapaalla.
Hetki omaa (tietokone)aikaa luvassa siis.

Työt ovat sujuneet oikein mallikkaasti ja siitä lähtien kun otin sen Anitan tukivyön käyttööni, ei selkä ole ottanut niin kovasti itseensä. Jalkapohjat ovat kyllä olleet kovilla, kun pitkästä aikaa seisoo päivän työkengillä.
Harkkareitakin tulee harva se hetki, mutta eipä nuo tunnu kiristelyä kummemmalta, niin en jaksa niistä välittää.

Neiti M. koki tosiaan melkoista taantuista tuossa viikon ajan töideni aloituksesta. Pissavahinkoja sattui neljänä-viitenä yönä ja kerran päikkäreilläkin. Eräänä päivänä, kun olin lähdössä iltavuoroon ja puin neitiä mummun luokse lähdettäväksi, niin tämä kieltäytyi ihan täysin.
Ikinä koskaan pieni neiti ei ole kieltäyynyt lähtemästä mummun luokse, vaan sinne on menty ihan intopinkeänä.
M. sai hurjan raivarin ja alkoi repiä vaatteita pois päältään hokien samalla, että "puketaan tämä pois".
Sen pienen hetken ajan tunsin olevani kyllä niin kurja äiti ja silkkaa omaa itsekkyyttäni käyn töissä, kun se ei kerran pakkotilanne olisi ollut.
Fakta on kuitenkin se, että nämä tilanteet tulevat tosiaan eteen myöhemmin ja pidetään tätä nyt pienenä harjoituksena. 

Neuvolassa tulikin sitten pyörähdettyä viime perjantaina ja nopea peruskäyntihän tuo oli.
Mitään ihmeempiä ei juteltu ja käynti oli ohi mittailujen jälkeen.
Tässäpä siis tuoreimmat neuvolakuulumiset:

Kuudes neuvola. rv. 31+5

• Paino 62,4 kg (+650g/vko)
• RR 116/67
• Pissa puhdas
• Syke +, liikkeet ++
• Hemppa 118
• SF-mitta 30 cm
• Raivotarjonta :))

Seuraava käynti sitten taas kahden viikon päästä.

Tässä vielä lähes viikon vanhaa kuvatusta masusta, rv. 31+0.

30+0

Kymmenen viikkoa jäljellä laskettuun aikaan. :))
Itse kyllä lisään tuohon sen ekstra viikon, jotta en ala odotella vauvan saapumista liian aikaisin. ;)
On niin ihanaa käydä jo näitä kolmosella alkavia viikkoja, kun ne on mulle niitä "viimeisiä" viikkoja.
Näistä raskausviikoista pitäisi nyt sitten viimeistään tässä vaiheessa alkaa nauttia, koska loppua kohden mennään hurjaa vauhtia. Mutta nauti nyt sitten, kun tässä vaiheessa se raskaus alkaa jo tuntuakin ihan todenteolla, eikä helpotusta ole luvassa ennen vauvan syntymää.

Neidistä ekoja vähän napakampia supistuksia alkoi muistaakseni tulla joskus 32+ viikoilla. Siis sellaisia, jotka jo ihan oikeasti tuntuivat ja pistivät miettimään tulevaa synnytystä.
Lonkkasäryt, liitoskivut, närästys, jäätävä ummetus, pissatus ynnä muut ihanat kolotukset odottavat, tai jo ovat täällä.
Saapa nähdä, alkaako niitä arpiakin tässä lähiviikoina ilmestyä ilostuttamaan tämän äidin mieltä. ;)

Työtkin tuli sitten aloitettua. Aluksi minua ihan oikeasti jännitti tuonne työmaalle meno niin pitkän ajan jälkeen,  mutta jo heti ekassa vuorossa parin tunnin jälkeen alkoi tulla sellainen tunne, että olinko edes välissä pois. :D
Tällä viikolla onkin ihan täysi työviikko, viisi vuoroa. Hyvin oli siis pomo kuunnellut toiveitani max. neljästä vuorosta / vko. ;)
No, eipä tuo nyt haittaa. Tosi hienosti oli isimiehellä ja neidillä mennyt nyt nämä kaksi iltavuoroani ja tämä tekee heille ihan tosi hyvää.
Mies saa ihan oikeasti hoitaa neitiä ja olla se päävastuussa oleva, sen sijaan, että otan sitä omaa aikaa kotona ja kommentoin väliin omia toimintapojani, joka luonnollisesti ärsyttää miestä.

Pientä murhetta on nyt kahtena yönä aiheuttanut neidin pissaaminen sänkyyn ja eilen illalla jopa ihan olohuoneen matolle, vaikka minä olin vain keittiössä. Vähän pistää miettimään, että voisiko tämä olla jonkinlaista reagoimista tuohon minun työssäolooni??
Neiti on kuitenkin ollut ilman päivävaippaa sen kaksi kuukautta ja yövaippakin jäi reilu kuukausi sitten pois.
Tiettyhän niitä takapakkejakin tulee, mutta hieman tämä harmittaa, kun niin hienosti on mennyt jo näin pitkään.
Ehkä tämä on vain ihan normaalia takapakkia tässä asiassa, mutta kummasti tuo alkoi heti minun aloitettua työt. o__O

Nyt ei kärsi kauempaa istua koneella. Kamala hedari taustalla ja masu tuntuu rusentuvan tässä tuolilla. :D

Jippu 30+0

Viides neuvolakäynti

Tänään pyörähdettiin jälleen neuvolassa ja pääsinpäs kerrankin menemään sinne ihan yksin.
Luksusta. ;)
Neidin läsnäolo ei noilla käynneillä haittaa minua yhtään, mutta kun en millään jaksaisi hengata lähtiessä siinä odotusaulan leikkitilassa ylimääräistä ja voimakastahtoisen taaperon kanssa sieltä ei ilman itkupotkuraivareita poistuta.

Käynti oli siis nopea, eikä tällä kertaa löpisty sitten muita juttuja, niin reilussa vartissahan sieltä sitten selvisi jo pihallekin.
Terkalle päänvaivaa tuntuu aiheuttavanminun alhainen hemoglobiini ja vähäinen painonnousu.
Mä en jaksa niistä mutinoista nyt enää niinkään välittää, kun tämä raskaus tuntuu olevan kopio neidin raskaudesta ja pitäisi siis olla tuttua terkallekin.
No, eiköhän tuo uskonut, että kaikkeni teen, mitä pystyn.
Tässäpä siis faktaa pöytään:

Viides neuvola rv. 29+4 (neuvolan laskujen mukaan)

• Paino 61 kg (+122g/vko)
• RR 110/70
• Pissa puhdas
• Syke +, liikkeet ++
• Hemppa 103
• SF-mitta 28cm
• Raivotarjonta (!!!!) :)

Ja tästä ne käynnit taas tihenevät. Nyt tuolla saakin sitten ravata jo kahden viikon välein ja seuraava käynti sovittiinkin parin viikon päähän perjantaille. Aika hurjaa.

Välillä tuntuu, että nyt mennään lujaa eteenpäin, mutta sitten kun pysään miettimään kulunutta aikaa, niin on tässä jo oltu raskaana yli puoli vuotta. :D

Tässä vielä tämän viikon masukuvaa. (29+0)

Kuulumisiin :)

Minun äitiyspakkaukseni

Kun tein päätöksen ottaa äitiysavustus rahana, päätin myös, että saan tuhlata sen 140 euroa juuri niihin asioihin, (ehkä joidenkin mielestä turhiinkin) joita itse haluan.
Pätkän vertaa en ole tätä päätöstä katunut.
140 eurolla saa ihan oikeasti tosi paljon tavaraa ja pikainen laskutoimitus jo hankittujen juttujen osalta näytti, että siitä varsinaisesta avustuksesta on vielä rahaa jäljelläkin. ;)
(Toki olen tehnyt hankintoja myös "omalla" rahalla, joten sen suhteen summa on varmasti tuhlattu)

Tässä on minun äitiyspakkaukseni:

Tällä hetkellä oma pakkaukseni sisältää nämä tuotteet:

• Makuupussi (oranssi, valkoisilla palloilla, alimmaisena)
• Kaksi myssyä
• Dooky- vaunuverho
• Fleecehaalari, puuvillavuorella 50-56cm (tosi reilua kokoa!)
• Kynsisakset
• Pussilakanasetti pinnasänkyyn
• Ohuet puuvillatumput ja -sukat
• Kaksi paria hieman paksumpia sukkia
• Kahdet housut. 
• Kahdet puolipotkarit
• Yhdet sukkahousut
• Kahdeksan kappaletta harsoja "tyttöväreissä" ;)
• Kaksi bodya, kietaisu- ja "tavallinen"

Pakkauksesta puuttuu vielä sitä "pikkusälää", joita haen sitten äitiysloman aikana, tai kun hoitopöytä tuodaan taas paikoilleen.

Ostoslistalle voisi siis lisätä vielä nämä asiat:

• Paketti 1-koon vaippoja (kertiksiä, koska haluan niitä myös varalle)
• Vauvan vanupuikkoja
• Hiusharja
• Hoitoöljyä, -rasvaa ja - talkkia.
• Tuttipullo (kaiken varalta)
• Keittosuolatippoja
• NenäFriida
• Kertakäyttöisiä puhdistuspyyheitä (pikapuhdistukseen)
• Itselle muutaman paketti siteitä jälkivuotoa varten
• Itselle paketti kertakäyttöisiä liivinsuojia (kestoja löytyy jo jonkinverran, mutta silti)
• Rintapumppu(!)

Siinäpä nyt noin pikaisesti mieleentulleen asiat. Jäiköhän minulta jotain oleellista uupumaan??

Nuo ovat sellaisia asioita, jotka haluan löytyvän kotoa jo ennen vauvaa.

Mikäli jostain ihmeen syystä joudutaan korviketta antamaan, niin sitä voi sitten hakea vasta kotiintuloreissulla lähikaupasta.

Myöskään perinteisillä äitiyspakkauksesta löytyvillä kortsuilla, saati likuvoiteella ei ole kiire. :D

Ne ehtii ihan varmasti ostaa (reilustikin) vauvan syntymän jälkeen ;)

Niin, ja miettikääpä! Tällä naisella on tänään 29+0 viikkoa kasassa. KOLMASKYMMENES raskausviikko siis käynnissä. Vau! 

Rv. 28+0

No niin. Taas pyörähti uusi viikko käyntiin ja laskettu aika on taas vähän lähempänä.
Koko viikonlopun ajan vatsa tuntui taas olevan ihan tosi tiellä ja kaikki kumartelu ja maasta nostaminen tuntui työläältä.
Eikä tuo pallo minusta edes ole kovin iso.
Mulle onkin nyt jostain tullut tunne, että tämä vauva on pienempi, mitä neiti M. oli syntyessään (40+6, 3,3 kg)
Miehen kanssa tehtiinkin jo vähän veikkailuja syntymäajankohdasta ja niistä strategisista mitoista.
Mun oma veikkaus vauvan saapumisajankohdalle on 41+0, painoa nippanappa 3000g ja pituutta 49cm.
Mies veikkaili vauvan olevan tällä kertaa jämpti ja tulokas syntyy päivän ennen tai jälkeen lasketun ajan. Painoa mieskin veikkaili tälle vauvalle 3050g ja pituutta 50cm.
Meillä molemmilla on kuitenkin vielä kertaalleen oikeus muuttaa veikkaustaan, mutta sen on tapahduttava ennen 36+0 vkoa :D
Vähän huumoria siis tiedossa tähän loppuodotukseen. ;)

Tässäpä muuten nyt vihdoin tätä masukuvaakin.
Kuva on siis tältä aamulta, rv. 28+0.

Ai niin, loppuun vielä pieni ylläri. ;)
Meidät tunnistavat/tietävät ovat sitten ihan hyshys.
Täytettiin ja tilattiin miehen kanssa tällainen:

Johan tässä on yli yhdeksän vuotta eletty yhteistä elämää ja nyt, kun tulossa on toinen lapsikin, niin minusta alkoi vaan tuntua suunnattoman epäreilulta olla yksin kolmea samannimistä vastaan :D
Päivähän tässä pitäisi vielä päättää. Ennen vauvaa kuitenkin ja ihan ilman mitään ylimääräisiä säätöjä.

Näihin tunnelmiin, joten kivaa viikonalkua kaikille! :)

- Jippu 28+0

Raskaus ja vatsatauti vol. 2

Otsikon johdattelemana on vain todettava, että nämä kaksi eivät vain sovi yhteen.
Ei sitten millään tavalla.
Ei ainakaan näillä pidemmillä viikoilla.

Hetken aikaa näytti jo siltä, että saadaan heittää hyvästit viikonlopun reissusuunnitelmille, mutta nyt näyttää taas jo valoisammalta.
Tämän äiti-ihmisen tiistai-aamu nimittäin alkoi sillä, että tunsin itseni jo aamulla huonovointiseksi.
Yhdeksän aikaan pitikin juosta vessaan ja heti sen käynnin perään alkoi oksentelu.
Eipä päästy pitkälle yli aamu10, kun oli pakko soittaa isimiehelle töihin, josko tämä millään irtoaisi sieltä kotiin. Omalle ykäilylle ei tullut loppua ja siinä vaiheessa, kun M.kin totesi "pelkäävänsä äitiä", oli pakko hälyttää apua.
Luojan kiitos isimiehen toimenkuva on joustava ja hän pääsi lähtemään töistä. Itse en pysynyt enää tolpillani ja jahka mies 11 jälkeen kotiutui, niin minä painelin sänkyyn.
Koko päivä kului siis nukkuen ja ykäillen.

Tuo tauti on siitä tylsä, että se vie kyllä voimat ihan totaalisesti ja näin raskaana ollessa saa vielä vähän lisäystä mukavilla supistuksilla.
Koko alaselkä oli ihan tulessa, kaikkia niveliä kolotti, palelsi ja kyljet ovat vieläki hellänä vatsakrampeista.
Nyt kaksi päivää myöhemmin, olo on edelleen vetämätön ja hieman jännäilen, miten tässä huomenna jaksaa mitään ostoskeskuksia kierrelläkään. 
Täytyy toivoa, että illan ulkoilulla ja tukevammalla ruoalla saataisiin tähän naiseen vähän puhtia ja huomenna fyysinen kunto olisi edes lähellä normaalia.

Uusi kamerakin kotiutui eilen ja pääsee taas räpsimään vähän kuvia. Aamun lehdenhakureissulla sitä tuli testattua lähinnä maisemakuvaukseen.

Terkkuja siis täältä pellon ja metsän reunalta. :)

Viimeinen kolmannes

Raskausviikko 27+0 (neuvolan mukaan tosin jo eilen...) ja viimeinen kolmannes käyntiin.
Laskettuun aikaan on siis enää noin kolme kuukautta.
Uskomatonta!

Tähän kolmeen kuukauteenkin mahtuu vielä vaikka mitä.
Työt alkavat reilun kahden viikon päästä ja niitä pitäisi jaksaa painaa sen päälle viisi viikkoa.
Äitiysloma alkaa näin ollen siis reilun seitsemän viikon päästä. Tuokin asia on tullut taas konkreettisemmaksi, kun päätökset äitiysavustuksista ja vanhempainrahoista ovat tipahtaneet postiluukusta.
Ja pakkohan se on myöntää, että kylläpä ne summat näyttivät ihan mukavilta tämän kotihoidontuella kituuttelun jälkeen. Jos yhtään osaan enää näillä äitiyden ja raskauden näivettämillä aivoillani laskea prosenttilaskuja, niin tiedossa on yli 400% "palkankorotus" :D 
Onneksi tässä on vielä tulossa sitä ihan oikeaa palkkaakin ja vähän lomarahoja, joten minunlaiseni semi-materialistikin pääsee pian kunnolla shoppailemaan.

Pieni shoppailumatka ollaankin tekemässä nyt tulevana viikonloppuna ihan koko perheen voimin, kun lähdetään perjantaina hotellilomalle lähikaupunkiin ja yhdistellään siihen sitten vähän Ikeaa ja isompaa ostoskeskusta. Pitää myös todeta, että pari päivää ruoanlaitto- ja pyykkäysvapaata kuulostaa houkuttelevalta , eikä noissa hotellien aamiaisissakaan mitään moitittavaa ole. ;)

Pirpanalle on kertynyt jo hurjan paljon sitä ihan "omaakin" tavaraa. Tuleva pikkuneiti perii tietty isosiskonsa vaatteita, mutta jotta niissä vauvakuvissa ei sitten olisi kopio M:stä, niin pitäähän sitä omaakin olla.
Uutta ja sitten ihan käytettyäkin vaatetta on tullut hankittua Pirpanalle, eikä toki pelkästään tyttöväreissä. :)
Lisäksi olen nyt ihan koukussa noihin facebookin lastenvaate-, ja tarvikekirppiksiin. Olen tehnyt ihan hurjan paljon löytöjä todella edullisesti. Kaikki lähes uudenveroisia, etenkin noissa ihan pienissä kokoluokissa.
Tuplarattaisiinkin löysin sen kovan vaunukopan 40 eurolla ja eipä tuossa paljon käytön jälkeä näy.
Virallinen OVH tuohon Carenankin koppaan on kuitenkin noin 100 euroa ja jos olisin tuon merkin kärryt ostaneet ihan upouutena, niin halvimmillaan maksettavaa olisi tullut lähes 400 euroa.
Nyt tuplat ovat maksaneet meille 220 euroa.

No, leikkimattoa ei välttämättä olisi pitänyt uusia, mutta sitten sain päähäni, että tällainen olisi kiva.
Uutena en sitä hintavasta syystä suostunut hankkimaan, mutta kun tuokin "käveli" fb:n kirppisringissä vastaan 30 eurolla, niin nyt on sitten uusi mattokin. :D
Eikä sekään kyllä eroa uudesta missään määrin.

Sitterin tosiaan myin jo hyvissä ajoin pois, omasta mielestäni, sen epäkäytännöllisyyden vuoksi ja nyt sitten pitää sellainenkin hommata.
Tällä hetkellä mietinnässä on tämä. 

Vielähän tässä olisi vaikka mitä pientä, suurta, tarpeellista ja tarpeetonta hankittavana, mutta nyt pitää kyllä odotella muutama viikko, että päästään tässä raskaudessa vähän pidemmälle ja voidaan laittaa hoitopöydät ja nukkumapaikat pienelle valmiiksi.
Hahmottuu sitten paremmin kaikki tarvittavakin. 

Pitkästä aikaa voisi vähän kirjoitella näitä fyysisiäkin kuulumisia tämän raskauden tiimoilta ja ensimmäisenä pinnalla on närästys. Eikä mikään ihan pikkuinen, vaan ihan koko päivänkin pilaava.
Kahvi on nyt muutaman päivän ollut pois kuvioista, kun viime perjantaina erehdyin sen yhden kupillisen kyläillessä juomaan. Eipähän tarvinnut paljon iltasella ruokailua miettiä. Rennie ja Samarin ovat kyllä luottoyhdistelmä. ;)
Seuaavaksi häiriötä aiheuttaa oikean puoleinen kipu kyljessä. Seisoaltaan se ei niin vaivaa, mutta istuessa sitäkin enemmän. Tekee koko ajan mieli painaa kädellä mahaa alemmas.
Molemmat näistä vaivoista ovat identtisiä neidin raskaudesta.
Seisaaltaan sitten alakerta tuntuu puutuvan ihan älyttömän nopeasti ja pidempi kävely/seisominen saa aikaan sen ihana vaappumis-efektin. :D

Nyt nauttimaan omasta ajasta. Isimies ja neiti lähtivät kokemaan madekatiskoja yhdessä ♥

Puspus,
Jippu rv. 27+0