Välipäivää!

Minä olen ollut ihan veto pois koko viimeisen viikon.
Ei siitä jouluaatosta selvitty sitten ilman oksentamista. Allekirjoittanut ihan itse onnistuikin sitten nappaamaan tuon pirullisen taudin itselleen.
Sitä aina sanotaan, että ottaisi kärsimykset mieluummin itselleen, kuin katsoisi lapsen sairastelua, mutta enää en olekaan ihan varma tästä. ;)
M. oli paljon reippaampi kuin äitinsä oksentamisen välillä ja jaksoi leikkiä suht normaalisti. Minulta itseltä voimat pakenivat jo parin ekan laatoitushetken jälkeen ja olin sänkyvalmis.
Muuten ihan ok, mutta kun sattui olemaan se pirun jouluaatto.

Ei ollut kovin antoista aatto tässä pirtissä. Isimies ja neiti touhuilivat pääasiassa omiaan. Kävivät läheisellä rannalla pulkkailemassa, kyläilivät ja taas vähän ulkoilivat.
Ensi kertaa ei tässä taloudessa katettu joulupöytää, vaan itku silmäkulmassa kuuntelin sängynpohjalta kuinka Isimies ja M.lämittelivät itselleen ruokaa sieltä sun täältä.
Minua harmitti ihan suunnattomasti. Sen verran tuli kuitenkin nähdyksi vaivaa kaikkien ruokien tekemiseen ja sitä oikein odotti, että saa kattaa pöydän kauniiksi.
Nukuin käytännössä koko sen päivän. Joskus kahden ja kolmen välillä päätin, että pakko nousta ja edes pukeutua. Neidin isovanhemmat ja minun sisarukseni tulivat alkuillasta kaiken uhalla piristimään pikkuneitiä ja availemaan tämän kanssa paketteja.
Olo oli ihan tosi heikko, mutta kyllä minusta vaan muutama kuva on, missä jopa hymyilen. :)

Oksennustaudista raskausaikana en ollut huolissani. Eihän se nyt kovin paljon eroa raskauspahoinvoinnista. ;) Vatsalaukku siinä molemmissa tapauksissa tyhjenee ja noista ykätaudeista selviää usein vuorokaudella.
Kohtua kyllä supisteli aina hurjasti joka oksennuksen jälkeen, mutta täysin kivuttomasti.
Sykkeitä oli silti pakko kuunnella, että pieni ihan varmasti on vielä hengissä.

No, ykätaudista on nyt selvitty, niin eiköhän sitä sitten pitänyt napata itselleen flunssan. Eilen, vai jo toissapäivänä heräsin siihen, että kurkkua särkee. Nyt sitten vuorostaan yskitään keuhkoja pellolle ja aamuisin on aika huvittavaa, kun pihahdustakaan ääntä ei tule.
Onni neiti M:lle. Äiti ei voi komentaa. ;)

Sairastupa kuittaa. 
- Jippu 19+5

Jouluvalmisteluja ja vatsatautia

Tässä pirtissä joulun valmistelu sai ihan uuden käänteen M.:n napattua itselleen jostain (piip) oksennustaudin.
Tänään on kolmas päivä neidin osalta oksentelua ja ripulointia takana ja äitiä ei ihan hirmuisesti enää naurata.
Ekat kaksi päivää tuo oli tavallaan hellyyttävää. Pienen neidin eka ykätauti. ♥
Suunnitelmia ja kyläilyjä siis urakalla pipariksi ja etenkin joulusiivous sai uuden merkityksen.
Lattiat ja vessa on höyrypesty viimeisen päälle, olkkarin parkettia innostuin jopa kuluneemmita kohdilta vahamaan. Kaksi mattoa meni pesuun ja niitä saunassa jynssätessä, innostuin sitten pesemään koko saunankin samalla.
Taitaa tähän yllättävään energisyyteen liittyä myös maaginen keskiraskaus. ;)
En ikimaailmassa olisi ilman tuota mahapöpöä ryhtynyt puoliinkaan hommista.
Pyykkäämiseen olen tosin kyllästynyt.
Kone on muutaman päivän aikana pyörinyt aika lailla non-stoppina ja nyt ovat viimeiset pyykit viittä vailla kuivia. (mun tämän hetken suurin toive on muuten kuivausrumpu ;) )
Luojan kiitos, M. ei ole ykäillyt aamun jälkeen ja ruoka on maistunut edes jotenkuten. Tai ainakin neidin teki koko illan mieli napostella jotain, mutta pieni vatsalaukku on varmaan sen verran kutistunut, että pari suupalallista riittää. Loput voikin antaa koiralle...
Nyt hurjan paljon peukkuja, että huomisesta selvitään jo ilman oksennusta.

Huomenna, tai laskentatavasta riippuen tänään, viikot poksuvat ja alkaa jo 20. raskausviikko.
Mahtavaa. ♥
Masuvauvan voimakkaimmat potkut näkyvät jo vatsanpäälle ja isimieskin sai eilen todistaa tämän.
Silti tuntuu, että niitä tulee ihan tosi harvakseltaan ja joudun oikein keskittymään, sekä useinmiten tönimään toisen liikkeelle.
Ja edelleen tiedän, että tämä on täysin normaalia, eikä saisi verrata edelliseen raskauteen, mutta silti..
Ehkäpä Pirpana on vain rauhaisampi tapaus tai kuten todennäköisempää, istukka on edessä vaimentamassa hentoisemmat liikkeet.

Noh, näissä tunnelmissa katsomaan, onko joulupöydän keskipiste valmis viettämään yön uunin lämmössä. ;)

Leppoisaa joulumieltä kaikille lukijoille! ♥