Eilen, 35+5 kävin siellä loppuraskauden lääkärintarkastuksessa ja siellähän oli kaikki ihan hyvin.
Ensin vähän kurkittiin Pirpanaa ultralla ja otettiin mittoja.
Tarkkojen mittojen ottaminen oli aluksi vähän hankalaa, koska vauvalla oli menossa juuri kovat hengitysharjoitukset ja oli se vaan älyttömän suloista nähdä pieni rintakehä, joka nousi ja laski aivan kuten pitääkin. ♥
Lääkärin mukaan vauva teki tuota harjoitteluaan tosi pitkään ja lausunnossakin lukee; "sikiö tekee pitkää hengitysharjoitussarjaa".
Mittoja sitten lopulta otettiinkin muutamaan otteeseen aina jokaisesta tarvittavasta ruumiinosasta ja lopulta Pirpanalle saatiin viikkoja vastaavat (35+) lukemat.
Painoarvio eiliselle päivälle oli niinkin tarkka kuin 2677g. :D
Lääkäri arvioi, että mikäli vauva kasvattaa massaa loppuviikkojen ajan sillä 150-200g viikkovauhdilla, niin lasketun ajan syntymäpainoarvio on 3,3 kg - 3,5 kg.
Hyvin samankokoista vauvelia tässä siis ilmeisesti odotellaan, mitä neiti M.syntyessään oli (3,3kg).
Se niistä minun sirompi vauva kuin M. -epäilyistäni siis. ;)
Ultralla tsekattiin myös vauvan tarjonta, lapsiveden määrä ja sainpahan varmistuksen, että tyttö tuo edelleen on. :)
Raivotarjonnassa majaillaan ja tuskinpa sieltä enää ympäri käännytään. Vauvan pään lääkäri sai myös vielä nousemaan lantiosta, mutta totesi myös, että usein toiskertalaisilla se pää voi kiinnittyä vasta synnytyksen aikanakin.
Lapsivettä ei lääkärin mukaan ole mitenkään hurjan paljon kohdussa, mutta kuulemma ihan riittävästi. Sillä saattaisi selittyä tuo pienempi SF-mittakin, kun esikoisesta masu oli kuitenkin isompi.
Sisätutkimuksessakin kaikki oli oikein hienosti.
Kohdunkaula oli pehmennyt ja noin sormelle auki. Kaulaa oli kuitenkin vielä "täydet" jäljellä ja se sijaitsi vielä ihan takana, joten ei tässä ainakaan hetkeen taida olla lähtö lähellä. :)
Eihän mistään koskaan mitään tiedä, mutta kun tuo esikoisneitikin viihtyi yksiössään yli lasketun ajan, niin olen kyllä psyykannut itseni jo tosiaan sinne 41+0 aikaan.
Kaikki, mitä ennen tuota sitten tapahtuukaan, on vain plussaa. ;)
Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille!
- Jippu & co.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rv. 36. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rv. 36. Näytä kaikki tekstit
lauantai 20. huhtikuuta 2013
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Rv. 35+3
Äitiysvapaa on tosiaan lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Kunhan tämä viikko saadaan päätökseen, en taida sopia enää mitään suurempia menoja, jotka vaatisivat koko päivän reissaamista, sillä pakko vaan edelleen todeta, että puuhaa riittää.
Luojan kiitos, lumet tuntuvat nyt parin päivän sateiden, auringon ja tuulen voimasta sulavan vauhdilla, joten pientä tsäänssiä pihahommiin voisi ollakin ennen vauvaa :D
Oma kunto tuntuu vaan alkuviikon touhottamisen jälkeen olevan ihan nollissa.
Toissailtana supisteli, kylläkin kivuttomasti, varmaan kolme tuntia putkeen ja välit olivat sellaista viittä minuuttia. Supistukset eivät edelleenkään tuntuneet epämiellyttävää kiristelyä hassummalta, niin en usko niillä olevan mitään vaikutusta.
Tänään pääsen vihdoin sinne Ikeaan hakemaan viimeisiä kalusteita uudelleensisustusta varten ja olipahan pakko tehdä oikein "kauppalista", että varmasti muistaa kaiken. :D
Raskausdementia tuntuu olevan nimittäin huipussaan ja pienessä kiireessä kun säheltää, tahtoo puolet niin omasta, kuin muidenkin omaisuudesta jäädä mihin sattuu.
Anoppi kävi eilen kylässä ja oli sitä mieltä, että vatsa on tipahtanut alaspäin. Ja saattaahan tuo ollakin, kun oikein tarkastelee ja miettii.
Alakerran vihlonnat ovat lisääntyneet ja vessassa saa ravata tiheämpään.
Närästyskään ei ehkä ole enää niin kamalaa, vaikka päivittäistä onkin.
Perjantaille sain varailtua nyt sitten sen loppuraskauden lääkärin ja luulenpa, että seuraavan kerran palailen silloin astialle.
Nyt virittämään tukivyö masulle ja valmistautumaan Ikean reissuun ;)
Luojan kiitos, lumet tuntuvat nyt parin päivän sateiden, auringon ja tuulen voimasta sulavan vauhdilla, joten pientä tsäänssiä pihahommiin voisi ollakin ennen vauvaa :D
Oma kunto tuntuu vaan alkuviikon touhottamisen jälkeen olevan ihan nollissa.
Toissailtana supisteli, kylläkin kivuttomasti, varmaan kolme tuntia putkeen ja välit olivat sellaista viittä minuuttia. Supistukset eivät edelleenkään tuntuneet epämiellyttävää kiristelyä hassummalta, niin en usko niillä olevan mitään vaikutusta.
Tänään pääsen vihdoin sinne Ikeaan hakemaan viimeisiä kalusteita uudelleensisustusta varten ja olipahan pakko tehdä oikein "kauppalista", että varmasti muistaa kaiken. :D
Raskausdementia tuntuu olevan nimittäin huipussaan ja pienessä kiireessä kun säheltää, tahtoo puolet niin omasta, kuin muidenkin omaisuudesta jäädä mihin sattuu.
Anoppi kävi eilen kylässä ja oli sitä mieltä, että vatsa on tipahtanut alaspäin. Ja saattaahan tuo ollakin, kun oikein tarkastelee ja miettii.
Alakerran vihlonnat ovat lisääntyneet ja vessassa saa ravata tiheämpään.
Närästyskään ei ehkä ole enää niin kamalaa, vaikka päivittäistä onkin.
Perjantaille sain varailtua nyt sitten sen loppuraskauden lääkärin ja luulenpa, että seuraavan kerran palailen silloin astialle.
Nyt virittämään tukivyö masulle ja valmistautumaan Ikean reissuun ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)