Onneksi sain sen ensi viikon ajan vasta torstaille, niin hyvässä lykyssä ehtii jotain tapahtuakin.
Itse kyllä toivoin aikaa perjantaille, mutta terkka oli varattuna silloin koko päivän. :D
Käynti oli lyhyt ja ytimekäs, joten tässäpä tuoreimmat mittaukset:
Kymmenes neuvolakäynti, rv. 39+4
- Paino 63,2 (-600g edelliseen käyntiin)
- RR 122/77
- Pissa puhdas
- HB ei mitattu
- SF-mitta 35 (taas tultiin hypättiin sinne hieman keskikäyrän yläpuolelle)
- RT
- Syke +, liikkee ++
Tähän asti siis raskauskiloja on ensikäyntiin nähden tullut 4,4 kg. Raskausviikolle 16 asti kestänyt pahoinvointi ja lähes totaalinen ruokahaluttomuus pitivät huolen, että paino putosi taas alussa ja muutenkin sillä saralla on seilattu ees taas. Minun raskauskilojani ihmetteleville olenkin nyt todennut, että "ilmankin pärjää, mitä niitä turhia keräämään ;)" Vauva on kuitenkin kasvanut normaalisti ja voinut oikein hyvin. Verenpaineet ovat olleet oikein loistavat läpi raskauden.
Pissanäytteet aina puhtaita, mutta hemppa on tässäkin raskaudessa seilannut aina alun 141 sinne 100 lukemiin ja kaikkea mahdollista siltä väliltä.
SF-mitan kanssa onkin tässä raskaudessa mennyt vähän niin ja näin. Neiti M. kasvatti masunmittaa koko raskauden ajan siellä yläkäyrällä ja linja oli tasaista, mutta tämä tuleva pikkuneiti on kiusannut mittaajaa niin, että raskausviikolta 28+ käyrä näyttää lähinnä Singerin tuottamalta siksak-ompeleelta. :D
Niukempi lapsiveden määrä selittänee tämän siinä samalla, kuin Pirpanan mittaushetkellä ottama asentokin. ;)
Närästys on tässä(kin) raskaudessa ollut se inhottavin vaiva. Vaikka ihan hurjan paljon koitan katsoa, mitä suuhuni laitan ja joskus jätän ihan tarkoituksella väliin niitä ruoka-aineita, jotka närästystä selvästi aiheuttaa. Useinmiten minun on silti vaikeaa hillitä näitä ruokahimoja ja sitä yhtä kupillista kahvia, jonka tiedän olevan totaalista itsekidutusta. :D
Jotain kertonee se, että Vappuna ostamastani 96kpl Rennie-pakkauksesta on nyt jäljellä noin 10 nappia. :D
Koko raskausajalle tuo oli kolmas moinen paketti, eli onpahan tullut sitten vedeltyä tämän raskauden ajan lähes 300 kpl Rennietä. :D Ja alkoikohan tämä vaiva muistaakseni siinä puolivälin paikkeilla/jälkeen..
Nyt loppuraskaudessa on ollut huomattavasti vähemmän kolotuksia, liitoskipuja ja supituksia, mitä M.:n aikana oli. Tästä olen tosi iloinen, sillä läheskään joka yö eivät ne pirulliset lonkkakivut ole vaivana. Yöllisiä pohjekramppeja on ollut muutamia, mutta olen koittanut muistaa napata sen magnesiuminkin aina silloin tällöin, sekä vältellä venyttelemistä, niin nyt niitäkään ei ole viikkoon/kahteen ollut.
Supistuksia sitä tietty toivoisi jo nyt enemmän. Tietenkin sitten niitä, jotka kunnolla tuntuisivat ja antaisivat ymmärtää. :D
Vauvan liikkeet olivat alussa hurjan paljon hentoisempia, mitä esikoisesta, mutta tässä raskaudessa tuo selittyi osittain edessä olevalla istukalla. Nyt loppuraskaudessa tämä vauva on kyllä päihittänyt esikoisen myllerryksen ja mietinkin, että tämäkin voisi selittyä tuolla lapsiveden osuudella. Maha heiluu ihan hulluna joka suuntaan, eikä kyse ole mistään pienestä muljumisesta ja asennonvaihdosta näin lopussakaan
Tänäänkin on ollut ihan tajuton ralli masussa pitkin päivää ja välillä oikein kauhistuttaa katsella, kun pieni jalkapohja työntyy ihan kunnolla läpi vatsan. Niitä hetkiä, kun siitä saattaisi jopa napata kiinni.
Ja tekee muuten ihan oikeasti jo kipeääkin ;)
Mielenmyllerrykset ovat olleet osittain vähäisempiä. Ehkäpä tämä jo yhden lapsen äitinä olo on hieman tasannut tämän naisen pahimpia särmiä ja olen osannut (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) hillitä itseäni enemmän. Samanlaista itkuherkkyyttä ei myöskään ole ollut ilmassa, mitä M.:n aikaan.
Uhmaikäisen taaperon kasvattaminen vaatii luonteenlujuutta, eikä siinä äidin sovi kovin usein taantua samalle tasolle. Saattaisi tuo katu-uskottavuus hieman horjua pikkuneidin silmissä ;)
Suurimmalta osin tämä raskaus on kyllä ollut kuin kopio neidin raskausajasta. :)
Näihin tunnelmiin. Hyviä öitä!
- Jippu 39+5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuliko jotain mieleen?