Meidän vauva 1-vuotta.

Viime viikonloppuna juhlittiin meidän rakkaan kuopuksen ensimmäisen ikävuoden täyttymistä ja oli se vaan haikeaa. Nytkö meilllä muka asuu taapero?
Onneksi tuo pikkuinen pysyy äidin vauvana vielä pitkään!

Pari päivää ennen ykkösiä tuli ne ensiaskeleetkin. Kolme pientä haparoipaa askelta.
Sen koommin niitä ei ole nähty, vaan varsinainen kävely antaa vielä odotuttaa itseään. Muistan kyllä, että isosiskokin piti parin viikon luovan tauon ensiaskeleiden ja kävelyn välillä. Nelivedolla etenee ilmiselvästi nopeammin ja pysyy näin ollen siskon perässä. ;)

Onnistuin muuten pysymään suht rennolla fiiliksellä näiden juhlien järjestelyjen suhteen, vaikka yleensä olen melkoinen stressaajaa. Juttuja valmistui hyvässä aikataulussa ja vaikka juhlapäivänä vähän kiire meinasikin tulla, niin loppu hyvin - kaikki hyvin. Tarjoilut riittivät ja kaikilla oli hauskaa. Ilmakin oli kuin morsian. :D

Heti alkuviikolla kävimme myös neuvoloimassa ja kuopus sai yhden rokotteen. Siirsin mpr-rokotetta vielä eteenpäin. Laskin, että mikäli siitä sivuvaikutuksia tulisi, niin ne osuisivat aika yksiin tulevan valokuvauksen kanssa ja sinne on tavoitteena mennä täysin terveenä. :)

Meidän minikirppu sai 1vee mitoiksi 8920 g ja 74,7 cm. Kesähattu inan vajaa 46 cm.
Hassua, kun kuopus on näin paljon minimpi verraten esikoiseen (10400 g ja 76 cm).
Taitaa pikkusisko seurata äitiään, sillä itse olen 1vee neuvolassa painanut 8950g ;)

Viimeinen vauvakuukausi käynnissä!

Totta se vaan on. Vauvavuosi lähenee päivä päivältä loppuaan ja vajaan kuukauden kuluttua tuota kirppua saisi jo kutsua taaperoksi.

11 kuukautta tuli täyteen viime viikolla ja jonkin verran on ainakin uusia taitoyta tässä kuluneen kuukauden aikana opittu.
Vauva seisoo jo ihan pieniä hetkiä ilman tukea. Kyse on tosiaan sekunneista, mutta pysyy kuitenkin.
Brion kävelykärryn kanssa kulkee jo muutamia askelia eteenpäin. ( Meillä ei muuten esikoisella ollut koskaan tätä kärryä, mutta nyt kävin sellaisen ostamassa ja taidan haluta pihallekin omansa ;) )
Vauva osaa taputtaa ja antaa ylävitosen. :D
Joo, nämä on näitä taitoja, joita ilman ei elämästä selviä. :D
Sitä en tiedä, kauanko kuopus tuon taputtamisen olisi pyydettäessä jo osannut näyttää. ;)
Kuopus, kun on niin niitä juttuja ei ihan samalla lailla kyttää, mitä ehkä esikoisen kanssa. ;)
Minulle tuli vain yksi ilta mieleen, että mahtaako tuo osata jo pyydettäessä taputtamaan ja kysyin sitten A:lta "Osaatko sinä jo taputtaa?"
Ja A osasi. Taputus tuli kuin apteekin hylllyltä. *noloäiti*

1-vuotisjuhlatkin ovat jo hyvällä suunnitteluasteella. Tällä kertaa menin kutsujen suhteen aidan alitse, sillä tilasin kutsukortit netistä. Suunnitteluun meni kyllä varmaan tunti, joten olisihan siinä ajassa askarrellutkin jo aika paljon. :D
Postilta tilasin kutsukortteihin myös postimerkit omalla kuvalla ja näyttivät ainakin mallissa aika kivoille!
Nyt sitten odotellaan kutsut ja merkit kotiin, että saadaan ne lähetetyksi vieraille.

Synttärit tulevat kyllä olemaan (taas) aika isot ja kutsuvieraita tiloihin nähden paljon, joten toivottavasti sää sallii ja päästään levittäytymään ulkosalle. Vieraita kutsuissa jo tällä tiedolla valistin.
Hippaloita juhlitaan siis yhtenä päivänä ja liukuvalla kellonajalla. Alkamis ajankohta pienen ihmisen ekoille synttärijuhlille on siinä alkuiltapäivästä ja kakkua tarjoillaan aina iltaseitsemään asti. Tarkoitus on myös juhlia mahd. rennosti ja päivänsankarin ehdoilla.
Saapa nähdä, kuinka tämä juhlastressajaäiti tässä sitten onnistuu. ;)

Muutoin meidän arkeen on kuulunut vähän sairastamista. Esikoinen oli kipeänä huhtikuun alusta noin pari viikkoa. Ensin silmätulehdus, sitten yhden illan kuume ja lopuksi flunssaa. Kuopus nuhaili siinä osittain samaan aikaan ja viikon vielä jälkeen. Itse aloin potea kurkkukipua, joka oli muuten ihan jäätävää, tuossa viime perjanaina. Nyt on pari päivää vaivannut tosi kuiva ja ärsyttävä yskä, lisäksi nenä on tänään alkanut vuotaa. :(
Kaikki muu menisi, mutta nämä yskäkohtaukset ovat ihan kamalia. Vauva herää joka kerta ja viime yön olinkin lähes tuttina, että toinen sai mun yskimiseltä nukutuksi. (Meillä edelleen syödään yöllä, joten en voi nukkua eri huoneessa)
Ääni on siis kadoksissa ja pihinä vaan kuuluu, kun yritän komentaa esikoista :D


Kivaa Vappua kaikille!

Värikästä vappua ulkona kuivuvan vaippapyykin puolesta! :D

10kk

Pikkusiskovauva on nyt jo 10kk ikäinen.
Huomenna voin jo sanoa, että ensi kuussa meillä juhlitaan ykkösiä! Ihan kamalaa! :D

Neiti ei vielä nouse seisomaan itse ilman tukea, mutta on kahdesti pysynyt ihan pari sekuntia pystyssä, kun käsistä on irrotettu. Eikä alastulokaan ole ollut liian holtiton ;)
Sivuaskeleet ja paikkojen vaihto pystyasennossa käy myös jo vauhdikkaammin, mutta mistään tukea vasten kävelystä ei kyllä voi puhua vielä.

10kk neuvolassa käytiin hakemassa uudet mitat viime viikolla ja pituutta löytyykin nyt 72cm (ei muka yhtään senttejä edelliseen käyntiin) ja painoa 8400g. Hemoglobiinikin mitattiin neitoselta ja se oli 122 (tai 127).
Muutoin ei ihmeellisiä ja seuraava aika varattiin heti 1-vee päivän jälkeen. :)

Hapanmaitotuotteetkin otettiin mukaan ruokavalioon ja ihan vielä ne eivät ole tuottaneet suurta innostusta.
Luonnonjogurtti sai aikaan irvistelyä. Piimää maistettiin kahdesti ja sitten kieltäydyttiin. Raejuusto lätkittiin pitkin pöytää. :D
Tavallinen maitokin kuumennettuna on myös ok, joten esim. makaroonilaatikko koko perheelle sillä munamaidolla on jees.

Ihanaa, kun kevätkin on tänä vuonna jo hyvällä mallilla. Lisääntynyt valo on lisännyt iltapäivän ja alkuillan ulkoilua ja usein ollaankin lähdetty pihalle vielä kuuden jälkeenkin. Ja saavuttu sitten valmiiseen iltapalapöytään. ;)
Ja ei varmaan tarvitse sanoa, mutta neitoset ovat simahtaneet aika vauhdilla näinä reippaan ulkoilun päivinä. :)

P.s huomasitko jo harrastusblogini, jonka löydät klikkaamalla profiiliani. ;)

Kevättä rinnassa

On kyllä pakko sanoa, että harvinaisen paska talvi takana ja aivan ihanaa, kun ollaan ihan kevään korvilla jo!
Toki niitä perinteisiä takatalvia on taas luvassa ja räpäskää saa kirota, mutta nyt ollaan jo maaliskuun puolivälissä, joten kohti valoa ja lämpöä tässä kovasti mennään.

Lapsillakin on nyt ollut välikausivaatetta jo päällä ja tarvittaessa sitten villahaalaria alla. Onpa isosisko ollut äidin kanssa shoppailemassa jo pelkillä farkuilla ja tennareillakin. ;)
(Toki hänellä on ollut Rv:n silkkivillakerrasto alla ;) )

Vaatekaappeja on muutoinkin siivottu ja uudistettu. Varasin kirppariltakin tovi sitten pöydän ja hienosti on kyllä tavara liikkunut. Lähemmäs sata myytyä tuotetta ja reilu kaksinkertainen summa "tuottoa", jotka on jo hienosti sijoitettu eteenpäin. :)
Nyt on neideillä vaatetta vaikka muille jakaa. :D

Äidin tekemässä mekossa on ainakin hyvä konttailla!

Pikkusisko on myös oppinut uusia temppuja ja nouseekin jo hienosti seisomaan. Päivä päivältä yhä vankemmin ja onnistuupa jo muutama sivuaskelkin sohvaa tai sohvapöytää reunustaen.
Pikkuneiti osaa jo kysyttäessa katsoa lamppua, isosiskoa, isiä ja koiraa. Käsi nousee heiluttamaan, joskin hieman viiveellä vastaheiluttajaan nähden, mutta kuitenkin. ;)
"Puhe" on lisääntynyt ja toisinaan sitä haluaa kuulla jotain siitä höpötyksestä, mutta kyllä se ensi sana odottaa vielä vuoroaan.

Arki rullaa eteenpäin hyvin tasaisena. Jonkin verran on sellaisia vähän erikoisempiakin sattumuksia ollut, mutta ne jääköön yksityiseensuojan vuoksi mainitsematta. Kunnossa ollaan kuitenkin kaikki ja hyvin voidaan. :)

Välillä mietin, että olisi kiva kirjoitella tarkemmin ja useammin, jopa päiväkirjamaisesti, mutta silloin olisi kyllä siirryttävä salasanan taakse. Jääköön vielä pohdinnan asteelle.

8kk

Hups! :D
Hieman on päivittely taas jäänyt arjen kiireiden keskellä!
Tässäpä pätkä jo viime viikolla (vai toissa viikolla) aloitettua kirjoutusta, jota piti täydentää ja jatkaa, mutta joka jäi. *voinolo*


Pikkusiskovauva täytti hiljan 8kk ja arki on kuopuksen osaltakin jo melkoista tohinaa.
Neiti on nimittäin kontannut jo reilut kaksi viikkoa ja nyt kuluneen viikonlopun aikana vauhti tuntuu lisääntyneen.
Herttaisia konttausspurtteja vedellään paikasta A paikkaan B. :D
Se perinteinen ryömimisvaihe jäi siis välistä ja neiti siirtyi hetken peruuttelun jälkeen suoraan konttailemaan.
Mikäs siinä, turhahan sitä lattiaa on ylimääräisiä mopata. ;)

Tammikuu jäikin kokonaan vailla päiviyksiä, mutta kyllä tässä on kiirettä taas pitänytkin.
On vietetty syntymäpäiviä, aloitettu harrastuksia ja kerho, ajeltu sinne tänne erinäisen syiden vuoksi ja koitettu ottaa sitä omaakin aikaa. ;)

Kuopus kävi tietenkin myös neuvolassa ja mitoiksi reilun 8kk iässä saatiin 8kg ja 72cm.
Kyseessä oli lääkärineuvola, mutta kun koko käyntiin uhrautui aikaa noin. 7min., niin ei siellä kovin syvällisiä käyty läpi. Lääkäri kysyi minulta vain, että "onko kysymyksiä" ja kun ei ollut, vauva vain mitattiin ja kroppaa vähän väänneltiin. Noh, 10kk iässä sitten taas omalle terkalle. :)

Hampaita löytyy edelleen ne hiukan päälle 6kk iässä puhjenneet kaksi alahammasta, mutta jospa tuonne ylöskin olisi nyt tulossa täytettä. Neiti on muutaman päivän ollut vähän kärttyinen, ilta-aikaan tuntuu räkäisyys lisääntyvän ja yläikenet pullottavat aikalailla.

Kiinteitä syödään edelleen lähes täysin sormiruokaillen ja se on kyllä osoittautunut tosi hauskaksi puuhaksi.
Lihojakin ollaan maisteltu muutamasti ja kana on nyt mukana ruokavaliossa. Kalaa maisteltiin viime keskiviikkona, kun isimies toi pilkkireissultaan madetta.
Ruokailutahti on siis vieläkin hyvin rauhallinen ja lapsentahtinen.

Lisäys 22.02.2014

Hampaita on tosiaan tulossa rytinällä lisää. Toissapäivänä huomasin, kuinka ylhäällä kuultaa kolme vaaleaa kohtaa ja yhden kohdalta on jo ien puhki. Voi mun vauvaani! :)

29.12.2013

Vuosi alkaa olla lopuillaan. Äitiyslomakin on lopuillaan. Alle kaksi kuukautta jäljellä.
Ja koska olen näitä viimetipan -ihmisiä, niin hoitovapaailmoitukset, kotihoidontukihakemukset sun muut ovat vielä jossain pääkopan perukoilla. Voi ketale sentään. Jospas sitä vaikka tänä iltana tsemppaisi ja tutkailisi, miten nuo voisi sähköisesti hoitaa. :D

Joulu tosiaan tuli ja meni. Vallitsevasta säätilasta huolimatta pyhät sujuivat mukavasti ja meillä oli oikein kivaa. Neiti M. oli ollut ilmeisen kiltti tänä vuonna, sillä lahjoja tuli ihan liikaa. (ainakin äidin ja isin mielestä)
Ihan kaikki eivät myöskään olleet kunnioittaneet meidän vanhempien toivetta siitä, että sitä muovikrääsää ja ihme tilpehööriä ei hankittaisi, vaan mieluummin kestävää ja pitkäksi aikaa riemua tuottavaa juttua.
No, taidetaan miehen kanssa käydä nuo lelulaatikot vaan raa´asti läpi ja laittaa kaikki vanhat lelut kiertoon. :)

Kaikkein pienin täytti joulupäivänä seitsemän kuukautta. <3 Neiti A. ei vieläkään istu, mutta selkälihaksia vahvistetaan nousemalla konttausasentoon. 

Hampaita löytyy alhaalta kaksi kappaletta.
Kiinteitä syödään edelleen hyyyyyyyvin laiskasti. Karkeasti laskien neiti taisi kuluneen kuukauden sisällä saada 12 kertaa kiinteitä. *nolotus*
Aamupuuroa on maisteltu kahtena aamuna, kasviksista on testattu, bataatti, kukkakaali, porkkana, palsternakka, parsakaali ja peruna. Hedelmistä on maisteltu banaania ja hedelmäsoseista päärynää, luumua ja jotain marjasekoitusta.
Eipä tässä silti mikään kiire ole. Neiti on tyytyväinen ja maitohan se on alle yksveen pääasiallinen ravinnonlähde, mikäli noita ohjeistuksia on uskominen. ;)

Loppuun vielä päivän luontokuva. Meillä nimittäin kukkivat villiorvokit! :D

"No onkos tullut kesä nyt talven keskelle..."

Aurinko paistaa heikosti pilvien takaa ja lämpöasteita on lähes viisi.
Mikä mainio keli näin Joulun aikaan. Heja ilmastonmuutos, vai miten se meni..

Se on siis myönnettävä, että äiti-ihmisen joulutunnelma on varmaan siellä Napapiirillä asti, mutta lasten takia edes yritän sitä pitää yllä.
Keskiviikkona koin kyllä hetkellisen henkisen romahduksen muutamankin asian vuoksi ja luojan kiitos esikoinen oli hoidossa. Enpä tainnut paljon muuta tehdä, kuin itkeä vähän väliä. Ketutusta, väsymystä ja sen sellaista. 

Kaikesta huolimatta meidän perheestä toivotetaan oikein ihanaa Joulun aikaa ihan kaikille lukijoille! <3