Pikkusiskovauva on nyt jo 10kk ikäinen.
Huomenna voin jo sanoa, että ensi kuussa meillä juhlitaan ykkösiä! Ihan kamalaa! :D
Neiti ei vielä nouse seisomaan itse ilman tukea, mutta on kahdesti pysynyt ihan pari sekuntia pystyssä, kun käsistä on irrotettu. Eikä alastulokaan ole ollut liian holtiton ;)
Sivuaskeleet ja paikkojen vaihto pystyasennossa käy myös jo vauhdikkaammin, mutta mistään tukea vasten kävelystä ei kyllä voi puhua vielä.
10kk neuvolassa käytiin hakemassa uudet mitat viime viikolla ja pituutta löytyykin nyt 72cm (ei muka yhtään senttejä edelliseen käyntiin) ja painoa 8400g. Hemoglobiinikin mitattiin neitoselta ja se oli 122 (tai 127).
Muutoin ei ihmeellisiä ja seuraava aika varattiin heti 1-vee päivän jälkeen. :)
Hapanmaitotuotteetkin otettiin mukaan ruokavalioon ja ihan vielä ne eivät ole tuottaneet suurta innostusta.
Luonnonjogurtti sai aikaan irvistelyä. Piimää maistettiin kahdesti ja sitten kieltäydyttiin. Raejuusto lätkittiin pitkin pöytää. :D
Tavallinen maitokin kuumennettuna on myös ok, joten esim. makaroonilaatikko koko perheelle sillä munamaidolla on jees.
Ihanaa, kun kevätkin on tänä vuonna jo hyvällä mallilla. Lisääntynyt valo on lisännyt iltapäivän ja alkuillan ulkoilua ja usein ollaankin lähdetty pihalle vielä kuuden jälkeenkin. Ja saavuttu sitten valmiiseen iltapalapöytään. ;)
Ja ei varmaan tarvitse sanoa, mutta neitoset ovat simahtaneet aika vauhdilla näinä reippaan ulkoilun päivinä. :)
P.s huomasitko jo harrastusblogini, jonka löydät klikkaamalla profiiliani. ;)
On kyllä pakko sanoa, että harvinaisen paska talvi takana ja aivan ihanaa, kun ollaan ihan kevään korvilla jo!
Toki niitä perinteisiä takatalvia on taas luvassa ja räpäskää saa kirota, mutta nyt ollaan jo maaliskuun puolivälissä, joten kohti valoa ja lämpöä tässä kovasti mennään.
Lapsillakin on nyt ollut välikausivaatetta jo päällä ja tarvittaessa sitten villahaalaria alla. Onpa isosisko ollut äidin kanssa shoppailemassa jo pelkillä farkuilla ja tennareillakin. ;)
(Toki hänellä on ollut Rv:n silkkivillakerrasto alla ;) )
Vaatekaappeja on muutoinkin siivottu ja uudistettu. Varasin kirppariltakin tovi sitten pöydän ja hienosti on kyllä tavara liikkunut. Lähemmäs sata myytyä tuotetta ja reilu kaksinkertainen summa "tuottoa", jotka on jo hienosti sijoitettu eteenpäin. :)
Nyt on neideillä vaatetta vaikka muille jakaa. :D
Äidin tekemässä mekossa on ainakin hyvä konttailla!
Pikkusisko on myös oppinut uusia temppuja ja nouseekin jo hienosti seisomaan. Päivä päivältä yhä vankemmin ja onnistuupa jo muutama sivuaskelkin sohvaa tai sohvapöytää reunustaen.
Pikkuneiti osaa jo kysyttäessa katsoa lamppua, isosiskoa, isiä ja koiraa. Käsi nousee heiluttamaan, joskin hieman viiveellä vastaheiluttajaan nähden, mutta kuitenkin. ;)
"Puhe" on lisääntynyt ja toisinaan sitä haluaa kuulla jotain siitä höpötyksestä, mutta kyllä se ensi sana odottaa vielä vuoroaan.
Arki rullaa eteenpäin hyvin tasaisena. Jonkin verran on sellaisia vähän erikoisempiakin sattumuksia ollut, mutta ne jääköön yksityiseensuojan vuoksi mainitsematta. Kunnossa ollaan kuitenkin kaikki ja hyvin voidaan. :)
Välillä mietin, että olisi kiva kirjoitella tarkemmin ja useammin, jopa päiväkirjamaisesti, mutta silloin olisi kyllä siirryttävä salasanan taakse. Jääköön vielä pohdinnan asteelle.
Hups! :D
Hieman on päivittely taas jäänyt arjen kiireiden keskellä!
Tässäpä pätkä jo viime viikolla (vai toissa viikolla) aloitettua kirjoutusta, jota piti täydentää ja jatkaa, mutta joka jäi. *voinolo*
Pikkusiskovauva täytti hiljan 8kk ja arki on kuopuksen osaltakin jo melkoista tohinaa.
Neiti on nimittäin kontannut jo reilut kaksi viikkoa ja nyt kuluneen viikonlopun aikana vauhti tuntuu lisääntyneen.
Herttaisia konttausspurtteja vedellään paikasta A paikkaan B. :D
Se perinteinen ryömimisvaihe jäi siis välistä ja neiti siirtyi hetken peruuttelun jälkeen suoraan konttailemaan.
Mikäs siinä, turhahan sitä lattiaa on ylimääräisiä mopata. ;)
Tammikuu jäikin kokonaan vailla päiviyksiä, mutta kyllä tässä on kiirettä taas pitänytkin.
On vietetty syntymäpäiviä, aloitettu harrastuksia ja kerho, ajeltu sinne tänne erinäisen syiden vuoksi ja koitettu ottaa sitä omaakin aikaa. ;)
Kuopus kävi tietenkin myös neuvolassa ja mitoiksi reilun 8kk iässä saatiin 8kg ja 72cm.
Kyseessä oli lääkärineuvola, mutta kun koko käyntiin uhrautui aikaa noin. 7min., niin ei siellä kovin syvällisiä käyty läpi. Lääkäri kysyi minulta vain, että "onko kysymyksiä" ja kun ei ollut, vauva vain mitattiin ja kroppaa vähän väänneltiin. Noh, 10kk iässä sitten taas omalle terkalle. :)
Hampaita löytyy edelleen ne hiukan päälle 6kk iässä puhjenneet kaksi alahammasta, mutta jospa tuonne ylöskin olisi nyt tulossa täytettä. Neiti on muutaman päivän ollut vähän kärttyinen, ilta-aikaan tuntuu räkäisyys lisääntyvän ja yläikenet pullottavat aikalailla.
Kiinteitä syödään edelleen lähes täysin sormiruokaillen ja se on kyllä osoittautunut tosi hauskaksi puuhaksi.
Lihojakin ollaan maisteltu muutamasti ja kana on nyt mukana ruokavaliossa. Kalaa maisteltiin viime keskiviikkona, kun isimies toi pilkkireissultaan madetta.
Ruokailutahti on siis vieläkin hyvin rauhallinen ja lapsentahtinen.
Lisäys 22.02.2014
Hampaita on tosiaan tulossa rytinällä lisää. Toissapäivänä huomasin, kuinka ylhäällä kuultaa kolme vaaleaa kohtaa ja yhden kohdalta on jo ien puhki. Voi mun vauvaani! :)
Vuosi alkaa olla lopuillaan. Äitiyslomakin on lopuillaan. Alle kaksi kuukautta jäljellä.
Ja koska olen näitä viimetipan -ihmisiä, niin hoitovapaailmoitukset, kotihoidontukihakemukset sun muut ovat vielä jossain pääkopan perukoilla. Voi ketale sentään. Jospas sitä vaikka tänä iltana tsemppaisi ja tutkailisi, miten nuo voisi sähköisesti hoitaa. :D
Joulu tosiaan tuli ja meni. Vallitsevasta säätilasta huolimatta pyhät sujuivat mukavasti ja meillä oli oikein kivaa. Neiti M. oli ollut ilmeisen kiltti tänä vuonna, sillä lahjoja tuli ihan liikaa. (ainakin äidin ja isin mielestä)
Ihan kaikki eivät myöskään olleet kunnioittaneet meidän vanhempien toivetta siitä, että sitä muovikrääsää ja ihme tilpehööriä ei hankittaisi, vaan mieluummin kestävää ja pitkäksi aikaa riemua tuottavaa juttua.
No, taidetaan miehen kanssa käydä nuo lelulaatikot vaan raa´asti läpi ja laittaa kaikki vanhat lelut kiertoon. :)
Kaikkein pienin täytti joulupäivänä seitsemän kuukautta. <3 Neiti A. ei vieläkään istu, mutta selkälihaksia vahvistetaan nousemalla konttausasentoon.
Hampaita löytyy alhaalta kaksi kappaletta.
Kiinteitä syödään edelleen hyyyyyyyvin laiskasti. Karkeasti laskien neiti taisi kuluneen kuukauden sisällä saada 12 kertaa kiinteitä. *nolotus*
Aamupuuroa on maisteltu kahtena aamuna, kasviksista on testattu, bataatti, kukkakaali, porkkana, palsternakka, parsakaali ja peruna. Hedelmistä on maisteltu banaania ja hedelmäsoseista päärynää, luumua ja jotain marjasekoitusta.
Eipä tässä silti mikään kiire ole. Neiti on tyytyväinen ja maitohan se on alle yksveen pääasiallinen ravinnonlähde, mikäli noita ohjeistuksia on uskominen. ;)
Loppuun vielä päivän luontokuva. Meillä nimittäin kukkivat villiorvokit! :D
Aurinko paistaa heikosti pilvien takaa ja lämpöasteita on lähes viisi.
Mikä mainio keli näin Joulun aikaan. Heja ilmastonmuutos, vai miten se meni..
Se on siis myönnettävä, että äiti-ihmisen joulutunnelma on varmaan siellä Napapiirillä asti, mutta lasten takia edes yritän sitä pitää yllä.
Keskiviikkona koin kyllä hetkellisen henkisen romahduksen muutamankin asian vuoksi ja luojan kiitos esikoinen oli hoidossa. Enpä tainnut paljon muuta tehdä, kuin itkeä vähän väliä. Ketutusta, väsymystä ja sen sellaista.
Kaikesta huolimatta meidän perheestä toivotetaan oikein ihanaa Joulun aikaa ihan kaikille lukijoille! <3
Onpahan vähän jäänyt tämä blogin päivittely kaiken arjen keskellä vähiin.
Ehkäpä nyt olisi hyvä väli kertoa hieman kuulumisia, kun esikoinen katselee lastenohjelmia ja vauva on unilla. ;)
Suurin syy omaan blogihiljentymiseen on tuo lyhyenkin oman hetken käyttäminen käsitöihin.
Olen elvyttänyt kutomistaitoni ja rakkaan äidin opastuksella parit villasukat on jo valmiina.
Ompelukone on surrannut kestovaippoja ommellessa ja sekös vasta on hauskaa ajanvietettä.
Keittiössä sijaitsee jo pienen kangaskaupan sivupiste. ;)
No, se noista omista puuhailuista..
Perheen kuopus se tosiaan kasvaa ja kehittyy. Puolivuotisneuvolassa painoa oli kasassa 7,4kg ja pituutta 68cm. Keskikäyrän vauva, kuten terkka totesi. Omasta mielestä tietty ihan mini, kun esikoinen oli samassa iässä jo yli kilon painavampi. ;)
Ihana pieni kuitenkin! <3
Pieni neiti kierii jo paikasta toiseen ja pakittelee milloin mihinkin. "suukkoja" satelee niitä haluaville, ja mikäs sen ihanampaa kuin pieni kuolainen vauvan suu, joka lähestyy ammollaan kohti kasvoja <3.
Istua hän ei kyllä vielä osaa, eikä siihen neuvolassakaan saatu lupaa. Hiemanhan tuo oli tylsä, joskin tiedostettu juttu, mutta häiritsee kyllä meidän suunnitelmia kiinteiden eväiden suhteen. Päätin nimittäin tällä kierroksella jättää sen sosevaiheen kokonaan välistä ja aloitettiin ruokailu täysin sormiruualla. Sen edellytys kun on istumistaito, sillä vauvan täytyy olla ruokaillessa suorassa. No, sujuihan ne ekat maistelut sylissäkin.
Neiti on nyt tosiaan kahdesti saanut kiinteitä ja veikkaampa, että tällä tahdilla meillä ollaan vuosikkaita ennen kuin päivässä on viisi kiinteää ateriaa. :D Äidin pitäisi ehkä hieman tsempata ja tarjota sitä kiinteää useammin, kuin kaksi kertaa viikossa ;) Mutta kun mä en oo vielä valmis! :D Ei mun tissivauvani voi/saa olla vielä niin iso. Nyyh. <3
Täässä kuitenkin tunnelmia ekoista kiinteistä eväistä:
Tänä viikonloppuna vietetäänkin sitten ekaa adventtia ja niin se tämänkin vauvan eka joulu lähestyy hurjaa vauhtia! <3
Leppoisaa ja lämminhenkistä viikonloppua kaikille!!
Meidän siskovauva täytti juuri neljä kuukautta.
Iso, pieni tyttömme, joka ei edelleenkään turhia kitinöi ja jaksaa olla lähes poikkeuksetta aina hyvällä tuulella.
Aika mainio tyyppi siis tuo meidän kuopuksemme.
Aiemmin kertomastani vaippaihottumasta ollaan myös pääsemässä voiton puolelle ja pikkuneidin alaosasto on ihan oikeasti jo lähes 100 % normaalin näköinen. Aika mahtavaa. Kertiksiäkin tuli tuossa välissä nimittäin kokeiltua noin viikon verran ja vaikka tilanne hieman rauhoittuikin, niin niin suurta apua niistä ei ollut, että peppu moisilla lärpäkkeillä olisi kokonaan parantunut. Hyviä uutisia siis senkin puolesta. :)
Lieko sitten monen tekijän sattumaa, mutta pesuaine vaihdettiin Neutraliin, luontaistuoteputiikista haettiin Providalta vaseliinia, joka on osoittautunut aivan ihmeaineeksi. Ecoverin huuhteluaine jätettiin myös pois käytöstä ja varmasti myös aika on tehtnyt tehtävänsä.
Neljän ikäkuukauden täyttymistä viettiin myös neuvolassa ja siskovauvan uudet mitat olivat 6535g ja 64,3cm.
Pikkusisko on pitkä tyttö, mutta lähes kilon kevyempi, mitä M. omassa 4kk-neuvolassaan oli.
Hauskaa sitten tulevaisuudessa seurata, että miten pikkusiskon ruumiinrakenne eroaa isosiskostaan, kun nyt jo ollaan ihan eri kaliiberia.
Sillä parjatulla käyrästöllä siskon paino seurailee nollakäyrän tuntumassa, kun pituus menee edelleen +10-käyrällä. ;)
Isosiskon uhmailu se vaan jatkuu ja hiljalleen alkaa tällekin äidille hahmottua, että ulkoilu tuntuu olevan se avainsana. Niinä päivinä, kun ulkoilua on 4-5h, niin meillä asuu aivan erilainen neiti.
M. syö hyvin ja ruokahalua riittää, kiukkukohtauksia on tuskin nimeksikään ja käytös on muutenkin aivan eri. Yöunillekin kopsahdetaan ilman vääntöä.
Eihän se nyt kovin hääviä ole sitä uloslähtemisrumbaa käydä kolmesti päivässä, mutta onneksi pikkusisko on sen verran zen, että häntä ei vielä haittaa maata ulkotamineissa eteisen lattialla ja odottaa lähtöä.
Toimitus huomauttaa silti, että ihan joka päivä tuota ei kyllä jaksa.
Kantoliina on myös osoittautunut ihan vakiovarusteeksi, sillä ei siskovauvakaan hereillä olleessaan halua aina vaunuissa maata, joten ihan tunnin kävelylenkkejä on siinä alkuiltapäivästä tehty usein niin, että A. matkaa liinassa.
M. ilmoitettiin myös kerhoon, josta kaikeksi onneksi sai paikan. Kerho alkaa tosin hänen osaltaan vasta tammikuussa, kun kolme vuotta on täytettynä. Neiti kaipaa ihan selvästi jo muiden lasten seuraa ja pari kertaaa viikossa, muutaman tunnin kerrallaan kestävä päiväkerho on varmasti oikein hyvä juttu.
Meillä vaan asuu niin "kyläluuta" neiti, että päivittäin saan vastailla kysymyksiin siitä, että "kenen luokse tänään mennään leikkimään" tai "tuleeko se ja se tänään meille" :)
No, tällaista meille näin syyskuun loppuun. Nämä leidit lähtevät nyt valmistautumaan lounaalle ja ulos. ;)
