Ensimmäinen neuvolakäynti olikin jo tuossa pari viikkoa sitten ja eihän sieltä mitään uutta nyt enää tullut. Perusmittaukset suoritettiin ja vaa´alla oli ihan perinteinen meininki, kun paino oli jo pudonnut siitä lähtöpainosta :D
Saapa nähdä, kuika monta kiloa tässä raskaudessa tulee. ;)
Tällä kertaa jätettiin osallistumasta yhdistelmäseulaan, joten terkka kirjoitti lähetteet vain ultriin.
Äitiyspolille saakin sitten ensimmäisen kerran suunnata maaliskuun toisella viikolla.
Karkeasti laskien noin kahden viikon päästä. Jännittävää.
Ja vaikka meille ei nyt kätilön toimesta pidäkään kertoa mitään riskilukuja tai niskaturvotusta, niin onhan heillä kuitenkin velvoite kertoa, jos ultrassa näkyy jotain hälyyttävää. Ei tässä ihan oman onnen nojassa olla. ;)
Raskaus on sujunut hyvin samanlaisin oirein, kuin mitä esikoisesta ja kuopuksesta. Sanotaanko, että olisin hyvin yllättynyt, mikäli tulokas edustaisi vastakkaista sukupuolta. Toki tämä jää sittten nähtäväksi ja jos tulokas sitten edustaisikin meidän perheen vähemmistöä, niin sitten voisi ainakin todeta, että raskaudet voivat sujua hyvin samantyylisesti, oli siellä kohdussa kumpi vain. :)
Se alun pahin väsymys on onneksi vähän väistynyt, eivätkä reippaat ulkoilut aiheuta sellaista oloa, kuin suorittaisi maratoonia. Pahoinvointi aaltoilee edelleen kokopäiväisesti ja syöminen tökkii. Liha ja rasvaiset ruoat ällöttävät, mieli tekee enemmän raikkaita juttuja. Suuri intohimo on jälleen tulisissa ja kirpeissä jutuissa. Toissa iltana haarukoin varmaan puoli tölkkiä jalapeno-siivuja sellaisenaan. ;)
Tänään kotiin saapui myös tilaamani doppleri ja pakkohan sitä oli heti testata. Neiti M. lähti isänsä kanssa sopivasti uimaan ja jäin A:n kanssa kahden ( = jutut eivät siis leviä ;) )
Aikani siitä etsin ja yritin muistella, että miltä se nyt kuulostikaan. Näytöllä vilkkui liian alhaisia lukemia, mutta sitten tajusin nostaa anturia hieman ylemmäs ja sieltähän se tuttu puksutus löytyi <3
Noin 10 cm navan alapuolelta ja keskimäärin 149 lyönnin minuuttivauhtia.
Olin yhtä leveää hymyä. :)
Tästä on taas hyvä jatkaa vähän luottavaisemmin mielin.
Jippu 10+3
Hitsiläinen, jokos sullakin on noin paljon viikkoja kasassa? O_O Kohtahan säkin pääset sitten liittymään tähän pähkähullujen(?) kastiin joilla on kolme tättähäärää vilistämässä ympäriinsä. ;)Välillä on ainakin meillä niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, että heikompaa hirvittää. :P
VastaaPoistaOnnittelut sydänäänien kuulumisesta. Aina yhtä ihanaa oli kuunnella sitä puksutusta, ihan haikeus iskee muistellessa.