Neljäs neuvolakäynti

Eilen tuli piipahdettua neuvolassa ja miten musta yhtäkkiä tuntuukin, että niitä on tosi tiuhaan, vaikka tämä oli vasta neljäs käynti ja viikkoja kuitenkin jo 26+.
Seuraavakin käynti on jo kolmen viikon päästä. :D
Aika siis tosiaan kuluu eteenpäin, vaikka itsestä tuntuu siltä, että olen ollut raskaana jo ikuisuuden.

No, ei sovi valittaa. Ihan mukavahan siellä on ollut käydä, vaikka joudunkin aina ottamaan tuon rakkaan pienen esikoisneidin mukaan.
Ja M. ainakin on ihan innoissaan neuvolakäynneistä. :D

Tällä kertaa kertaa piti palauttaa kotiläksytkin, eli se synnärin lomake ja voimavarakysely.
Ensin käytiin synnärin lomake läpi ja siinä täti sitten takertui pariin kohtaan.
Miksi ei oltu laitettu nimiehdotuksia ja mun toiveet koskien synnytystä-kohtaan.
Nimiehdotukset jäivät tosiaan tyhjiksi, koska ei yksinkertaisesti olla ehditty kunnolla yhdessä miettiä asiaa ja vaikka mulla olikin tytölle jo ihan sopiva nimi mielessä, niin mies alkoi himmailla.
Halusi kuulemma vielä maistella noita ehdotuksia ja vaikka nuo ehdotukset eivät mitään sitovia olekaan, niin olisi siinäkin kiva olla sellainen nimi, mikä miellyttää molempia heti.
No, tässä on vielä aikaa pohtia sitä nimeä.. :D

Sitten päästiin tuohon synnytystoivekohtaan ja sitä käytiinkin sitten pidemmän aikaa läpi.
Mulla meni tuo toiveiden kirjoittaminen vähän pitkäksi, kun aloin purkaa myös neidin synnytyksen jälkeen mieleentulleita asioita.
Olin siis kirjoittanut siihen lappuun näin:

"Tällä kertaa, mikäli kaikki menee toivotulla tavalla, en halua epiduraalia tai muuta vastaavaa. Esikoisen synnytyksestä se vei minulta ponnistamisen tunteen täysin ja haluaisin nyt kokea sen.

Lisäksi olisi mukavaa olla piuhoista ja sängystä vapaa, eli pystyä kävelemään, kokeilemaan jumppapalloa, aquarakkuloita, akupunktiota, kauratyynyä tms. Ammeeseen olisi tälläkin kertaa mukava mennä.

Kohdunkaulanpuudute on OK; tosin viimeksi sekin jäi toispuoleiseksi, mutta on varmasti täysin toimiessaan hyvä vaihtoehto.

Sitten mietityttää, miksi välilha viimeksi leikattiin, vaikka ponnistusvaihe kesti yht. vain 16min, eikä tietooni tullut, että vauva olisi voinut huonosti ja omat voimanikin olivat vielä hyvät. Toiset kun saavat ponnistaa jopa tunnin,voimien niin salliessa"

Tuon luettuaan terkka ei oikein sanonut minulle muuta, kuin että jos haluan, niin voin mennä toki pelkopolin kautta puhumaan kätilön kanssa näistä mietteistäni ihan kasvotusten, mutta enpä tiedä olisiko siitä sitten apua.

Eihän minua synnytys pelota. Se on ollut yksi niitä elämän parhaita kokemuksia.

Ehkä tässä täytyy vain toivoa, että tuleva synnytys etenee toivotulla tavalla ja minun toiveitani kuunnellaan.

Sektio minua kyllä pelottaa. Sanoin sen terkallekin ja totesin, että haluan synnyttää alakautta, normaalisti. Mun mielestä leikkaus on jotenkin niin brutaali menetelmä repiä se vauva pihalle, eikä siis mielestäni synnytys.

Onhan se vauvalle syntymätapa, mutta minulle se ei ole synnyttämistä. Ja minä haluan synnyttää.

Tämä mielipide tietty suututtaa kaikki sektion läpikäyneet, mutta ei se ole tarkoitettu niin.

Tämä on vain oma mielipiteeni ja tiedän pettyväni, mikäli sektioon joudun.

Tästäkin siis puhuttiin terkan kanssa ja mikäli synnytys jostain syystä päätyy sektioon, niin pääsen sitten varmasti silloin puhumaan ajatuksistani jonkun kanssa.

Nyt siis toivotaan, että Pirpana kääntyy ajoissa raivotarjontaan, pysyy siellä ja on muutenkin hyvässä asennossa alatiesynnytyksen kanssa.

No, sitten niihin lukuihin, joita neuvolassa tällä kertaa sain.

Eli neljäs neuvolakäynti, rv:lla 26+1

• Paino 60.6 kg ( lähtö 58 kg )

• RR 110/67

• Pissa puhdas

• Hemppa 114 (viimeksi 127)

• SF-mitta 25 cm

• Syke +, liikkeet ++

Tällaista tällä kertaa. Kamerani on rikkipoks, joten tämän viikon masukuva on ottamatta.Täytyy koittaa pian palata taas astialle, kun jonkin verran on taas hankintoja tehty ja raskausvaivoistakin voisi vähän valitella.. ;)Tunnustuksenkin olin saanut, ja kiitos siitä Toiveikas! <3Palaan tähänkin paremmalla ajalla. :)
Haleja muruset!
Jippu 26+2