Remppaylläri

Uusi vuosi starttasi meidän perheessä remontilla. 30 vuotta vanha keittiö vedettiin jokaista nurkkaa myöden rakenteisiin asti auki ja loppusuoralla ollaan. Välitilanlaatat ja joitain sähkötöitä on vielä vaiheessa. Minä muutin lasten kanssa evakkoon ja siellä kuluikin 16 päivää läheisten nurkissa.
Melkoinen ajanjakso. Ja onpahan todettava, että onneksi ei ( ainakaan vielä ) olla päätetty lähteä rakentamaan koko taloa yhdessä. Me ei varmaan oltaisi enää "me". :D

Sitten tapahtuikin jotain melko uskomatonta. Minä en vaan vieläkään pysty uskomaan tätä todeksi. Eikä varmaan mieskään. Joka päivä herään ja mietin, olenko nähnyt unta tai kuvittelenko vain koko asian, mutta ei. Ei niitä menkkoja näy eikä kuulu, vaikka kuukuppia tuli kannettua evakkoelämän ohella siellä kassissa ainakin viikon. Viime lauantaina, kun kotiuduttiin, tein sitten mielenrauhaksi testin. Ja ainahan se negatestin tekeminen on ollut varma keino saada kierto käyntiin.
No nyt ei tullut negaa. Tuli hysteerinen nauru.
Onko meille tosiaan tulossa vauva? Ihan luonnollisesti?
Liityin siihen ihmekerhoon. ainakin toistaiseksi.
Tutut lukijat ovat sitten ihan ehdottoman hiljaa! ;)